Koska mieheni omahyväisesti tuossa päivällä, ollessamme kävelemässä luontopolulla, kysyi "aijot varmaan blogiisi nuokin kuvat laittaa?" niin kiusallanikin teen aiheesta postauksen :D Kun siis otin matkan varrella kuvia mm. pirunpellosta ja maisemista.
Luontopolku sijaitsee sellaisen ison kukkulan(ei niin iso että sitä tunturiksi tai vuoreksi voisi sanoa) rinteillä. Huipulla on jonkinlainen vartiotorni(?) johon fiksuina ihmisinä sitten kiipesimme, kuten sanonta kuuluu; huipulla tuulee. Ainoa asia mikä alkoi ahdistaa, oli hirveät tuulenpuuskat joita neljännessä kerroksessa alkoi olla. Itse jäin kyseiselle tasolle ottamaan kuvia, mutta mieheni kävi ah, niin ihanana kaivertamassa huipulla olevaan koppiin "J<3S" :P
Kuulemma koppi oli ollut jokseenkin täynnä kaiverruksia ja kirjoituksia. Tornin maatasolla oli valtavat määrät lasinsiruja. Ja olen kuulut että nuoriso tykkää ottaa kuppia siellä. Mahtava idea. Olla maistissa jonkun korkean tornin juurella kaveriporukalla ja keksiä, että oispa mahtava kiivetä huipulle...joku vielä tippuu alas... -.-
Tälläinen näkymä tornista oli, eli mehtää, mehtää, lampi ja vähä lisää mehtää :P
Ja tältä näytti kun alaspäin katsoi :D
 |
| ihanat likaset saappaani <3 :D |
Oi että! Näytän nii ihanalta nuissa saappaissa (jokka piti olla, ku sieläpäi o iha hirveenä kärmeitä...) ja edellisen koulun tutor-hupparissa :D kerrassaan hirvittävä näky, jos ois karhuja ym vastaa tullu, oisivat pakkoo juossu :DD Mulla ois ollu aivan mahtava kuva tuosta mun miehen köriläästä. Se oikee posetti puukko käesä, niiku joku oikiaki mehtästäjä, mutta en usko että se arvostaa jos tänne sen laittasin...
pari kuvaa pirunpellosta ja valitusta ku oli lopussa tarkotus paistaa makkaroita ja paahtaa vaahtokarkkeja, mutta laavun oli vallannu jokku mummut ja papat...eikä oo sama asia, jos on vierasta porukkaa siinä kans...jouvuttii sitte lämmittää meijä makkarat uunisa ja säästää vaahtokarkit seuraavaan yritykseen. Huoh... :P
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti